Päivitetty: 10.10.2021
Majoitus kenttäratatyömaalla
Kenttäradan työkohteissa työskenteli yhteensä lähes 3000 henkilöä. Kenttärataa ja siihen liittyviä rakenteita rakennettiin samanaikaisesti monessa eri kohdassa kenttäradan linjausta. Tästä henkilöstöstä suurin osa oli neuvostoliittolaisia sotavankeja. Lisäksi työssä käytettiin saksalaisia rangaistusvankeja ja TODT-työvelvollisia (pakko-otettuja työläisiä) eri maista, suurin osa Puolasta. Suuren henkilömäärän majoittaminen varsinkin talvisaikaan pohjois-Suomessa oli vaativaa ja siinä käytettiin mm. Suomalaisten puutalovalmistajien kehittämiä vaneritelttoja (Finnishe Sperrholzzelte). Oheisesta kuvasarjasta saa jonkinlaisen käsityksen miehistön käytössä olleista vaneriteltoista. Yhteen vanaritelttaan pystyttiin majoittamaan enimmillään 22 henkilöä, mutta kuten majan mitoista voi päätellä, oli yhdelle henkilölle ja hänen varusteille varattu tila kovin pieni. Yhden henkilön tila makuulavitsalla oli 2050 (pituus) x 685 (leveys ulkolaidalla) x 180 mm (leveys jalkopäässä).
Vaneriteltan lämmitykseen käytettiin teltan keskustaan sijoitettua kaminaa jossa piti pitää tulta läpi yön. Vaneriteltan seinä- ja kattoelementit olivat kaksinkertaista vaneria joiden välissä oli ilmarako joka toimi lämpöeristeenä. Valaistus hoidettiin karbidilampulla.
Vaneriteltan lämmitykseen käytettiin teltan keskustaan sijoitettua kaminaa jossa piti pitää tulta läpi yön. Vaneriteltan seinä- ja kattoelementit olivat kaksinkertaista vaneria joiden välissä oli ilmarako joka toimi lämpöeristeenä. Valaistus hoidettiin karbidilampulla.
Vaneriteltan tiedot:
- Lattiapinta-ala: 21 m2 - Läpimitta: 5,3 m - Korkeus keskellä: 2,35 m - Korkeus seinän kohdalla: 1,4 m - Paino makuulavojen kanssa: 650 kg - Lastaustila: 3 m2 - Kapasiteetti: majoitustila 22 henkilölle - Pystytys: 2-3 henkilöä / 30-45 min Oheista painiketta klikkaamalla saat näytölle Motti-3 vaneriteltan kokoonpano-ohjeen (lähde: Kansallisarkisto.fi). |
Alla esitteitä ja kuvia suomalaisten puutalotehtaiden myymistä veneriteltoista. Lähde: Kansallisarkisto: http://digi.kansalliskirjasto.fi/index.html
© 2018 - 2022 Tuomo Kallioniemi - Yhteydenotto - Contact