Päivitetty 17.02.2022:
Kenttärata
Kuusamosta muodostui Jatkosodan aikana tärkeä huoltokeskus Kiestingin suunnassa taisteleville saksalaisjoukoille ja suomalaisjoukoille. Saksan sotavoimien tavoitteena oli katkaista Louhen kohdalla Neuvostoliiton Muurmanin ratayhteys joka oli Neuvostoliiton joukkojen tärkeä huoltoreitti. Neuvostoliitto oli rakentanut ratayhteyden Louhesta Kiestinkiin joka osittain tuhottiin Neuvostoliittolaisten vetäytyessä Kiestingistä itään.
Hyrynsalmi-Kuusamo -ratayhteyden tarkoituksena oli varmistaa huoltokuljetukset Kuusamossa olevaan huoltokeskukseen. Siitä edelleen kapearaiteista rataa oli tarkoitus jatkaa Kiestinkiin asti ja saada yhteys Kiestingistä Louheen menevään leveäraiteiseen junarataan. Ratayhteyttä saatiin Kuusamon Sänkikankaalta Kiestingin suuntaan valmiiksi n. 7 km ja Kuusamon kirkonkylän suuntaan noin pari kilometriä kunnes radan rakennustyöt keskeytyivät saksalaisten joukkojen vetäytymiseen. Hyrynsalmi-Kuusamo kenttäradan kokonaispituudeksi jäi 178 km.
Kenttäradalla työkohteissa työskenteli yhteensä lähes 3000 henkilöä. Rataa ja siihen liittyviä rakenteita yms rakennettiin samanaikaisesti monessa eri kohdassa kenttäradan linjausta. Tästä henkilöstöstä suurin osa oli venäläisiä sotavankeja. Lisäksi työssä käytettiin rangaistusvankeja ja TODT-työvelvollisia (pakkotyöläisiä) eri maista, suurin osa Puolasta.
Saksalaiset tuhosivat vetäytyessään kenttäradan tärkeimmät rakenteet, laitteet ja rakennukset syyskuussa 1944.
Hyrynsalmi-Kuusamo -ratayhteyden tarkoituksena oli varmistaa huoltokuljetukset Kuusamossa olevaan huoltokeskukseen. Siitä edelleen kapearaiteista rataa oli tarkoitus jatkaa Kiestinkiin asti ja saada yhteys Kiestingistä Louheen menevään leveäraiteiseen junarataan. Ratayhteyttä saatiin Kuusamon Sänkikankaalta Kiestingin suuntaan valmiiksi n. 7 km ja Kuusamon kirkonkylän suuntaan noin pari kilometriä kunnes radan rakennustyöt keskeytyivät saksalaisten joukkojen vetäytymiseen. Hyrynsalmi-Kuusamo kenttäradan kokonaispituudeksi jäi 178 km.
Kenttäradalla työkohteissa työskenteli yhteensä lähes 3000 henkilöä. Rataa ja siihen liittyviä rakenteita yms rakennettiin samanaikaisesti monessa eri kohdassa kenttäradan linjausta. Tästä henkilöstöstä suurin osa oli venäläisiä sotavankeja. Lisäksi työssä käytettiin rangaistusvankeja ja TODT-työvelvollisia (pakkotyöläisiä) eri maista, suurin osa Puolasta.
Saksalaiset tuhosivat vetäytyessään kenttäradan tärkeimmät rakenteet, laitteet ja rakennukset syyskuussa 1944.
Feldbahnbau piirustusnide
Lisää Feldbahnbau-piirustuksia löytyy täältä.
Korjauksia ja täydennyksiä pyydetään:
Merkinnöissä ja koordinaateissa voi olla virheitä joihin liittyen pyydän tarkentavia tietoja allaolevaan kommenttiosuuteen tai alla olevalla kommenttilomakkeella. Karttaan voidaan täydentää myös muita kiinnostavia paikkoja jos aiheeseen liittyviä ehdotuksia toimitetaan tämän sivuston ylläpitoon.
Merkinnöissä ja koordinaateissa voi olla virheitä joihin liittyen pyydän tarkentavia tietoja allaolevaan kommenttiosuuteen tai alla olevalla kommenttilomakkeella. Karttaan voidaan täydentää myös muita kiinnostavia paikkoja jos aiheeseen liittyviä ehdotuksia toimitetaan tämän sivuston ylläpitoon.
Ratakiskojen asentaminen
SUOMI 1944 - 1945
|
© Copyright Tuomo Kallioniemi 2018 - 2022